{"id":2557,"date":"2024-10-12T17:29:58","date_gmt":"2024-10-12T17:29:58","guid":{"rendered":"https:\/\/ninagranlund.com\/?page_id=2557"},"modified":"2025-05-15T10:36:55","modified_gmt":"2025-05-15T10:36:55","slug":"tekstit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/tekstit\/","title":{"rendered":"Texts"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tekstit \/ texts<\/h3>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u00a0<\/p>

Artikkeli ‘Kuvan synty’<\/strong> on julkaistu Anja Siimeksen n\u00e4yttelykirjassa ‘Erilliseksi, itseksi’<\/strong>\u00a0<\/em> vuonna 2024.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

The article ‘The Birth of a picture’<\/strong> was published in Anja Siimes’ exhibition publication in 2024.<\/p>

\u00a0<\/p>

The article in English<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

KUVAN SYNTY<\/strong>\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Kuvan kieli<\/span><\/strong><\/p>

\u00a0<\/span><\/strong><\/p>

Mik\u00e4 maalaus on? Ennen maalarin kosketusta, maalaus on kaksiulotteinen pinta, fyysinen esine, puille pingotettu kangas. Maalarin ty\u00f6n tuloksena jotain tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi, ja pinnalle syntyy uusia ulottuvuuksia. Kuva on syntynyt.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kuva ottaa itselleen tietyn muodon. Se on itsens\u00e4 kokoinen, sill\u00e4 on oma v\u00e4rimaailmansa, oma rytmins\u00e4 ja liikkeens\u00e4, oma kielens\u00e4. Ja niin kuin \u00e4\u00e4nteet ja sanat koostuvat yksitt\u00e4isist\u00e4 kirjaimista, jotka yhdess\u00e4 muodostavat merkityksen, my\u00f6s maalauksen kieli v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Ihminen, tekij\u00e4n\u00e4 tai katsojana, tutkii ja tulkitsee t\u00e4t\u00e4 kielt\u00e4 ja etsii selityst\u00e4. Kysyy, mik\u00e4 ja miksi kuva on?<\/p>

\u00a0<\/p>

Sanat ja kieli eiv\u00e4t kuitenkaan kovin hyvin vertaudu maalaustaiteeseen, sill\u00e4 sanoilla on yleiskieless\u00e4 melko t\u00e4sm\u00e4lliset, yhteisesti sovitut merkityssis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4. Yhteisesti suurin piirtein samalla tavoin ymm\u00e4rrettyjen sanojen avulla voimme kommunikoida suhteellisen selke\u00e4sti. Jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kielt\u00e4 vertauksena maalaukselle, voisi mieluummin puhua runoudesta.<\/p>

\u00a0<\/p>

Runoilla ja maalauksilla on samankaltainen kyky avautua moniin yht\u00e4aikaisiin suuntiin. Ne voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia ja tuntemuksia, unenkaltaisia muistumia ja mielleyhtymi\u00e4, herkki\u00e4 viittauksia, jotka ovat jokaisen katsojan ja lukijan omia. Runo- tai kuvateoksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei ole hakattu kiveen, se on muuttuvainen, heijastava kuvajainen. Se voi olla minulle eri kuin tekij\u00e4lle. Kuva tai runo on v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, se kommunikoi. Joskus kun kuva tai kuvakokonaisuus koskettaa voimakkaasti, tunnen ett\u00e4 se suorastaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 minua tai avaa minulle ennest\u00e4\u00e4n tuntemattomia ovia itseeni, ja sill\u00e4 tavalla siihen syntyy oma, salainen suhde. Muistan sen aina, ja niin se liittyy osaksi mieleni maailmaa. Kuva kertoo jotain t\u00e4rke\u00e4\u00e4 minusta itsest\u00e4ni ja omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni.\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

V\u00e4yli\u00e4 kuvan kielen ymm\u00e4rt\u00e4miseen<\/strong><\/p>

\u00a0<\/p>

Teoksen kieli avautuu monella tasolla: n\u00e4emme v\u00e4rit, liikkeen, hahmot ja muodot, tunnistamme asioita ja esineit\u00e4, muodostamme tarinoita. Usein kuvailemme kuvan kielt\u00e4 ensin sanoilla \u2019esitt\u00e4v\u00e4\u2019 tai \u2019abstrakti\u2019. Ajatellaan ehk\u00e4, ett\u00e4 niin sanottu esitt\u00e4v\u00e4 taide on yksinkertaisesti sellaista, jossa tunnistamme fyysisest\u00e4 todellisuudestamme meille tuttuja asioita. Pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n maiseman edess\u00e4 mykistymme kaikki. Tunne on tuttu, siksi meid\u00e4n on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maalauksen maisemasta\u00a0samaistumispinta. Mutta kun maisemamaalaus pys\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 samalla tavalla kuin maisema, josta se muistuttaa, se on muutakin kuin taitavasti toteutettu toisinto silmin n\u00e4hdyst\u00e4. Se avaa katsojan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n jotain, mit\u00e4 kukaan muu ei n\u00e4e samalla tavalla, se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaan tunteen. Maisemasta tulee symboli jollekin, mik\u00e4 on juuri sen maiseman kautta ilmaistava. Edvard Munch puhui tekij\u00e4n tunnelatauksesta, joka on teoksen synnylle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja on aistittavissa valmiissa teoksessa:<\/span><\/p>

\u00a0<\/span><\/p>

\u201dKiihke\u00e4ss\u00e4 tunnetilassa maisema voi vaikuttaa taiteilijaan erityisen voimakkaasti. Kun t\u00e4m\u00e4n maiseman maalaa, syntyy kuva, johon tuo tunnetila on vaikuttanut. Taiteilijan tunnetila on kaikkein t\u00e4rkein asia. Luonto on yksinkertaisesti v\u00e4line. Se, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 maalaus juuri samalta maisemalta vai ei, on samantekev\u00e4\u00e4. Kuvan selitt\u00e4minen on mahdotonta. Syy kuvan maalaamiseen on juuri se, ettei sit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muulla tavalla voi selitt\u00e4\u00e4. Ei voi vain antaa pient\u00e4 aavistusta suunnasta, johon on pyritty. En usko muuhun taiteeseen kuin sellaiseen, joka on pakotettu ulos ihmisen tarpeesta avata syd\u00e4mens\u00e4.\u201d<\/p>

\u00a0<\/p>

Samaa voisi sanoa teoksesta, jota kuvailemme \u2019abstraktiksi\u2019. Vaikka teoksessa ei olisi selv\u00e4sti tunnistettavia fyysisen todellisuutemme asioita, se voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaan riemun tai pelon, surun, uteliaisuuden tai haikeuden, se ehk\u00e4 hipaisee unohtunutta muistikuvaa. Oli kyseess\u00e4 \u2019abstrakti\u2019 tai \u2019esitt\u00e4v\u00e4\u2019 teos, on usein vaikea sanallistaa, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kokemuksen t\u00e4sm\u00e4lleen laukaisee. Maalauksen kielen vastaanottaminen on hyvin subjektiivinen tapahtuma, johon vaikuttavat monet asiat vastaanottajassa, sellaisetkin, joista ei itse ole katsomishetkell\u00e4 tietoinen. Kun kokemus on voimakas, se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u00e4lyllisen puolen. Mieli liitt\u00e4\u00e4 sen ennest\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4\u00e4mme, etsii muistista yhtym\u00e4kohtia, pyrkii tunnistamaan ja nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita ja erottamaan niit\u00e4 toisistaan.\u00a0Mieli ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 ja pyrkii ymm\u00e4rrykseen. Parhaassa tapauksessa syntyy uutta ajattelua, uusia ideoita, uusia katsantokantoja, uutta voimaa ja uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>

\u00a0<\/span><\/p>

Teosta voi l\u00e4hesty\u00e4 tunteen sijaan \u00e4lyn ja tiedon kautta tarkastellen. Teos sijoitetaan taidehistoriaan, vaikutteita ja samankaltaisuuksia tutkitaan, eroavaisuuksia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Kun alkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mihin tekij\u00e4 teoksellaan viittaa, yhteys teokseen syntyy sen \u00e4lyllisen kontekstin kautta, vaikka se ei olisi tunteen kautta suoraan heti puhutellutkaan.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Miten kuva syntyy?<\/strong><\/p>

\u00a0<\/p>

Tekij\u00e4n itsens\u00e4 on joskus hankala hahmottaa teoksen syntyprosessia, varsinkin kun hahmottaa pit\u00e4isi usein vasta j\u00e4lkik\u00e4teen, kun kuva on jo olemassa. Usein puhutaan, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n laiskastikin, \u2019intuitiivisesta\u2019 maalaamisesta, jota ei tarvitse sanoilla selitt\u00e4\u00e4, vaan se koetaan.\u00a0Uskon kuitenkin, ett\u00e4 kaikki kuvat syntyv\u00e4t intuition alkuun saattamina. Aistimme, sis\u00e4iset tai ulkoiset, suuntautuvat kohti jotain itselle t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jolle ei viel\u00e4 ole kielt\u00e4 eik\u00e4 muotoa. Tahdosta riippumatta aistit kiinnittyv\u00e4t johonkin, mink\u00e4 ilmaiseminen k\u00e4y t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme kieless\u00e4: \u2019saamme idean\u2019, emme esimerkiksi rakenna tai kokoa tai suunnittele ideaa. Saadessamme idean, sen lopullinen muoto ei ole tiedossa. Se on vasta alkusys\u00e4ys, joka ammentaa omista kokemuksistamme, tunteistamme, muististamme, el\u00e4m\u00e4ntilanteestamme. Se on hyvin henkil\u00f6kohtainen tapahtuma, ja siit\u00e4 alkaa maalaamisen seikkailu. Georges Braque k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 idea-sanan sijaan ajatusta \u2019valkenemisesta\u2019, joka hyvin kuvaa teoksen synty\u00e4:<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

\u201dMist\u00e4 sain t\u00e4m\u00e4n idean? Eiv\u00e4t ne ole \u2019ideoita\u2019. En tied\u00e4 miten sit\u00e4 kutsuisin. Se on er\u00e4\u00e4nlaista valkenemista. \u2026 se mit\u00e4 kutsun valkenemiseksi, on tieteellisen keksinn\u00f6n vastakohta. Aito keksint\u00f6, sellaisena kuin min\u00e4 sen ymm\u00e4rr\u00e4n, tehd\u00e4\u00e4n vain tieteen ulkopuolella\u2026 Valkeneminen<\/p>

on ainoa asia, jota ei voi ottaa toiselta pois.\u201d<\/p>

\u00a0<\/p>

Havainto, joko sis\u00e4inen tai ulkoinen, itse sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo kielen ja muodon teokselle. Teoksen muoto syntyy sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, vaikka kuinka hatarasta idean poikasesta, joka hetkeksi on pulpahtanut mielen valokeilaan. Ty\u00f6skentelyn aikana teoksen syntyv\u00e4 muoto nostaa alkuper\u00e4ist\u00e4 ideaa tietoisuuden piiriin ja houkuttelee sit\u00e4 yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi. Teoksen lis\u00e4ksi voi kiteyty\u00e4 my\u00f6s suuri ajatus.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kuvan syntyminen vaatii tekij\u00e4lt\u00e4\u00e4n mahdollisimman esteet\u00f6nt\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 tilaa, sill\u00e4 tietoinen mieli alkaa helposti p\u00e4sm\u00e4r\u00f6id\u00e4 syntyv\u00e4n kuvan kielt\u00e4, alkaa vaatia tarkoitusta ja esitt\u00e4\u00e4 vaatimuksia muodon suhteen jo ennen kuin kuvan idea on noussut esiin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kuvan tekeminen on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin itsetutkistelua, omiin esteisiin ja rajoihin t\u00f6rm\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niiden purkamista sek\u00e4 viel\u00e4 tuntemattoman l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Saksalainen taidemaalari Gerhard Richter on<\/p>

osuvasti todennut, ett\u00e4 \u201dkuvani ovat viisaampia kuin min\u00e4\u201d.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Viitteet<\/strong><\/p>

\u00a0<\/p>

1. Vallier, Dora.\u00a0Taiteen sis\u00e4kuvia: keskusteluja Braquen, Legerin, Villonin, Miron ja<\/em><\/p>

Brancusin kanssa<\/em>. Suomen Taiteilijaseura, 1984.<\/p>

2. T\u00f8jner, Poul Erik.\u00a0Munch: In his own words<\/em>. Prestel Publishing, 2003.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tekstit \/ texts \u00a0 Artikkeli ‘Kuvan synty’ on julkaistu Anja Siimeksen n\u00e4yttelykirjassa ‘Erilliseksi, itseksi’\u00a0 vuonna 2024. \u00a0 \u00a0 The article ‘The Birth of a picture’ was published in Anja Siimes’ exhibition publication in 2024. \u00a0 The article in English KUVAN SYNTY\u00a0 \u00a0 Kuvan kieli \u00a0 Mik\u00e4 maalaus on? Ennen maalarin kosketusta, maalaus on kaksiulotteinen pinta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"no-sidebar","site-content-layout":"page-builder","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"disabled","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-2557","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2557"}],"version-history":[{"count":71,"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3047,"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2557\/revisions\/3047"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ninagranlund.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}